Narvan kunnostetussa raatihuoneessa avataan elokuussa jotain täysin ennennäkemätöntä: Vanhan Narvan uusi elämä -näyttely herättää virtuaalilasien ja kosketusnäyttöjen avulla henkiin kaupungin entisen loiston.
Narvalla on pitkä historia – kaupunkia ovat hallinneet niin tanskalaiset, saksalaiset, venäläiset, ruotsalaiset kuin virolaisetkin. Vuosisatojen saatossa useita kertoja palanut tai poltettu kaupunki on lähes aina rakennettu uudelleen – aina neuvostomiehitykseen saakka, jolloin niin enää ei tehty. Toisen maailmansodan vihollisuuksien päätyttyä kaupunkiin palanneet ihmiset löysivät sieltä vain barokkityylisen Itämeren helmen raunioita. Virtuaalilasien avulla on nyt mahdollista lähteä aikamatkalle ja löytää itsensä 1600-luvun Narvan raatihuoneen edustan aukiolta, kävellä pitkin Vanhan Narvan katuja ja ihailla, miltä Narva näytti kukoistuksensa huipulla. Tableteilla vieraat voivat katsella valokuvia ja 3D-kuvia kaupungin kiinnostavimmista rakennuksista ja tutustua sotaa edeltävän elämään. Näyttelysalin seinillä on kaksi isoa paneelia kosketeltavine pienoismalleineen. Toiselle niistä on 3D-tulostettu Vanhan Narvan pienoismalli Narvan museon omistuksessa olevan, käsityömestari Fjodor Šantsynin vuosina 1995–2015 askarteleman pienoismallin sekä toisen Narvan linnassa sijaitsevan, J. Kaljundin ja O. Kivisalun historiallisesti tarkan pienoismallin pohjalta. Toisella paneelilla puolestaan ovat kuvattuina Vanhan Narvan toriaukioiden julkisivut. Lisäksi paneeleilla on selitetekstit näkövammaisia varten pistekirjoituksin.
Nykyteknologian keinoin kerrotaan arkkitehtuurin lisäksi myös narvalaisten värikkäistä elämäntarinoista. Kertomusten myötä on mahdollista tutustua aivan uusiin puoliin Narvassa ja kokea historiaa entisaikojen asukkaiden asukkaiden silmin. Yksi tarinoiden keskushahmoista on valloittamattoman Narvan luoja Erik Dahlberg – yksi aikansa koulutetuimmista upseereista, joka toimi vuosina 1696–1702 Liivinmaan ja Riian kenraalikuvernöörinä ja myöhemmin myös Akatemian (nykyisen Tarton yliopiston) kanslerina Tartossa.
Ajan myötä hänestä tuli avainhenkilö Ruotsin valtion strategisesti merkittävien kaupunkien suojaamisessa. Hänet tunnetaan erityisesti linnoitusrakennelmistaan. Hänen johdollaan korjattiin ja vahvistettiin suojarakennelmia Göteborgissa, Malmössä, Kalmarissa, Karlskronassa, Tallinnassa, Riiassa, Neumundessa, Wismarissa, Stadessa, Tartossa, Kuressaaressa, Karlstenissa – sekä Narvassa. Vuonna 1681 Dahlberg esitti kuningas Kaarle XI:lle kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa Narvan puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Valituksi tuli Dahlbergin itsensä laatima ratkaisu, johon kuului keskiaikaisista kaupunginmuureista luopuminen ja uuden, kaupunkia merkittävästi laajentavan suojavyöhykkeen perustaminen. Narvasta oli tarkoitus tehdä valloittamaton kaupunki. Työt aloitettiin jo vuonna 1682, ja Euroopan poliittisen tilanteen kiristyessä rakennustöitä vauhditettiin. Niitä ei kuitenkaan ehditty saada valmiiksi ennen suuren Pohjan sodan syttymistä vuonna 1700. Venäläiset käyttivät tietenkin tilaisuutta hyväkseen ja hyökkäsivät Narvan linnaan vuonna 1704 nimenomaan keskeneräiseksi jääneen osan kautta.
Erik Dahlbergin tarina on vain yksi monista. Kertomusten suhteen on kuitenkin muistettava lähdekritiikki, onhan kyse ennen kaikkea eräänlaisista kaupunkitarinoista – monet niitä ovat aikojen saatossa kertoneet ja välittäneet jälkipolville, mutta ensi käden arkistotietoja tapahtumista ei ole säilynyt. Näyttelyyn tutustumisen jälkeen voi kuitenkin kaupungilla kävellessä löytää hieman salamyhkäisiä paikkoja, jotka ovat edelleen oikeasti olemassa. Etsi vaikkapa Honorin bastioni ja katso, mistä Pietari Suuri joukkoineen hyökkäsi Narvaan linnoituksen vallin romahdettua vuonna 1704.
Se sopii yksittäisille vierailijoille, perheille ja isommillekin ryhmille. Elämystilaan mahtuu kerralla enintään 40 henkilöä.
Virtuaalinen Vanhan Narvan näyttely on luotu Viron yrittäjyys- ja innovaatiosäätiön hallinnoiman EU:n aluekehitysrahaston hankerahoituksen avulla, osana koronapandemian jälkeisiä talouden elvytystoimia.