Narvalla on pitkä historia – kaupunkia ovat hallinneet niin tanskalaiset, saksalaiset, venäläiset, ruotsalaiset kuin virolaisetkin. Kun tulet Narvan raatihuoneelle, sinun on hyvä tietää, että se ei ole mikä tahansa talo. Narvan raatihuone rakennettiin Ruotsin kuninkaan Kaarle XI:n määräyksestä ja se valmistui lyypekkiläisen rakennusmestarin Georg Teuffelin suunnitelmien mukaan. Rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1668 ja koko komeus valmistui vuonna 1671, jolloin tornin huippuun nostettiin maalarimestari Grabbenin valmistama kullattu kurkea esittävä tuuliviiri.
Narvan Raatihuoneenaukion arkkitehtoniseen kokonaisuuteen kuuluivat itse raatihuoneen lisäksi pörssitalo, kaupunginapteekki sekä varakkaiden ruotsalaisten kaupunkilaisten asuintaloja. Narva kärsi valitettavasti erittäin suuria vahinkoja toisen maailmansodan aikana, kun neuvostojoukkojen pommitukset maaliskuussa 1944 tuhosivat vanhankaupungin lähes kokonaan. Kaupungin ruotsalainen loisto pyyhkäistiin maan pinnalta jäljettömiin. Narva on aikojen saatossa palanut useita kertoja, mutta kaupunki on melkein aina myös jälleenrakennettu. Neuvostomiehityksen aikana niin ei kuitenkaan enää tehty. Vihollisuuksien päätyttyä kaupunkiin palanneet ihmiset löysivät sieltä vain barokkityylisen Itämeren helmen raunioita. Raatihuoneenaukion arkkitehtonisesta kokonaisuudesta onkin säilynyt meidän päiviimme saakka ainoastaan raatihuone.
Elokuussa Narvan raatihuoneessa avataan jotakin täysin ennennäkemätöntä. Vanhan Narvan uusi elämä -näyttely palauttaa kaupungin entiseen loistoonsa virtuaalitekniikan avulla. Täällä voit kokeilla virtuaalilaseja ja lähteä aikamatkalle. Löydät itsesi yhtäkkiä 1600-luvun Narvan raatihuoneen edustan aukiolta ja voit kävellä pitkin Vanhan Narvan katuja. Tule katsomaan miltä näytti Narva silloin, kun se oli kukoistuksensa huipulla!
Tableteilla voit katsella valokuvia ja 3D-kuvia kaupungin kiinnostavimmista rakennuksista ja tutustua sotaa edeltävän elämään. Näyttelysalin seinillä on kaksi isoa paneelia kosketeltavine pienoismalleineen. Toiselle niistä on 3D-tulostettu Vanhan Narvan pienoismalli Narvan museon omistuksessa olevan, käsityömestari Fjodor Šantsynin vuosina 1995–2015 askarteleman pienoismallin sekä toisen Narvan linnassa sijaitsevan, J. Kaljundin ja O. Kivisalun historiallisesti tarkan pienoismallin pohjalta. Toisella paneelilla puolestaan ovat kuvattuina Vanhan Narvan toriaukioiden julkisivut.
Aikamatkalla kerrotaan myös narvalaisten värikkäistä elämäntarinoista. Olisiko Narvan kokeminen jonkun toisen henkilön silmin ehkä vieläkin jännittävämpää? Tiedätkö, keitä olivat esimerkiksi Lavretsovit eli Narvan mesenaatit? Tai miksi Narvan vanhassakaupungissa on Sergei Lavretsovin katu?
Sergei Lavretsovin aloitteesta ja tuella Narvaan perustettiin synnytyssairaala. Vuonna 1869 Sergei meni naimisiin Glafiran kanssa, ja rouva sai pian miehensä innostumaan kuvataiteista. He keräsivät yhdessä taidetta Venäjältä ja Länsi-Euroopasta, taiteilijoiden ateljeista ja taidekauppiailta, ja tukivat myös virolaisia taiteilijoita. Kun kokoelma oli jo kasvanut huomattaviin mittoihin, Lavretsovit päättivät avata kotinsa kerran viikossa kaikille vierailijoille. Glafiran kuoleman jälkeen vuonna 1913 pariskunnan entiseen kotiin avattiin museo, josta tuli yksi silloisen Venäjän keisarikunnan merkittävimmistä ja kiinnostavimmista maakuntamuseoista. Vaikka Rüütli-kadulla sijaitseva rakennus tuhoutui toisen maailmansodan aikana ja useat teokset joko tuhoutuivat tai katosivat, suuri osa museon taidekokoelmasta onnistuttiin pelastamaan. Monet teokset ovat nykyään esillä Narvan museon taidegalleriassa. Vieraile myös Narvan museossa ja tutki, mitkä teokset kaunistivat Lavretsovin perheen kotia runsaat sata vuotta sitten.
Lavretsovien ja monien muiden kaupunkilaisten tarinoiden avulla on mahdollista tutustua aivan uusiin puoliin Narvassa, kokea historiaa entisaikojen asukkaiden silmin, ratkaista erilaisia tehtäviä ja vierailla paikoissa, joista osa on Narvassa edelleen olemassa.
Virtuaalinen Vanhan Narvan näyttely on luotu Viron yrittäjyys- ja innovaatiosäätiön hallinnoiman EU:n aluekehitysrahaston hankerahoituksen avulla, osana koronapandemian jälkeisiä talouden elvytystoimia.